Tanssi muuttuu, mutta sen ydin pysyy
Tanssi muuttuu, mutta sen ydin pysyy
UUTISET Tutustu taiteilijaan ArtikkeliMinna Tervamäki on nähnyt tanssin muuttuvan neljän vuosikymmenen aikana – sosiaalisen median wow-efekteistä muuttuvaan tapaan katsoa klassikkoteoksia. Silti yksi asia on pysynyt: tanssin ytimessä ovat kohtaaminen, inhimillisyys ja läsnäolo.
Juhlit 40 vuotta näyttämöllä. Mikä tanssissa on tänä aikana muuttunut ja mikä ei?
Tanssi on kautta aikain jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta uudet sukupolvet löytävät aina uudelleen samoja asioita, joita aiemmat sukupolvet ovat jo tehneet. Olen keskustellut vanhempien tanssijoiden kanssa, ja on kiinnostavaa huomata, kuinka monet ilmiöt palaavat aina uudelleen.
Somesisällöissä trendaavat erilaiset näyttävät temput, kuten valtava määrä piruetteja, jalka korvan takana yms. Minulle tanssi on kuitenkin ennen kaikkea kertovaa, tunteisiin vetoavaa ja hetkessä tapahtuvaa. Näen nämä sosiaalisen median ilmiöt yhtenä osana tanssin laajempaa kokonaisuutta, joka on erilaista kuin ennen.
Tanssin ydin ei kuitenkaan ole muuttunut. Se, että kosketamme katsojaa jollakin tavalla ja jaamme näyttämön muiden esiintyjien, katsojien sekä valo- ja äänisuunnittelijoiden kanssa, on edelleen keskeistä. Uskon, että tämä ydin on säilynyt samana
Mikä tanssissa on sinusta juuri nyt kiinnostavaa?
On kiinnostavaa nähdä, miten klassikkoteokset soveltuvat tähän aikaan, kun katsomme maailmaa nykyään niin eri tavoin. Mitä klassikoista voidaan edelleen säilyttää ja miten niitä pitäisi uudistaa.
Tästä on puhuttu jo pitkään myös oopperassa, teatterissa ja muussa esittävässä taiteessa. Huomaan itsekin katsovani nykyään aivan eri silmin asioita, jotka ennen tuntuivat itsestäänselvyyksiltä. Balettiteosten tarinat vain olivat olemassa, eikä niitä tullut samalla tavalla kyseenalaistettua. Nyt pohtii, mitä niissä oikeasti kerrotaan ja millaisesta maailmankuvasta ne kertovat.
On kiinnostavaa pohtia, miten klassikoiden kauneus voidaan säilyttää, mutta tarinat kertoa ehkä eri tavoin.
Mikä inspiroi sinua juuri nyt?
Minua inspiroi lähes tulkoon mikä vain. Se voi olla jokin elämys, hetki arjessa, toisen taiteenalan teos tai valokuva. Koen vahvuudekseni sen, että inspiroidun helposti muista ihmisistä, heidän ajatuksistaan ja siitä, mitä he sanovat.
Olen viime aikoina kuunnellut paljon äänikirjoja, ja myös niistä on noussut uusia ajatuksia ja inspiraatiota. Inspiroituminen itsessään on hieno kyky.
Onko oma ajattelusi tanssista muuttunut vuosien varrella?
Olen ajatellut tanssia yleisesti kohtaamisen, inhimillisyyden ja läsnäolon kautta, ja nämä asiat ovat säilyneet aina ajatteluni ytimessä.
Minulla on aina ollut melko laaja näkemys tanssista. Voin innostua hyvin erilaisista teoksista ja tyylilajeista luonnollisesti. Olkoon se esimerkiksi tanssiteatteriryhmä Peeping Tom tai joku klassikompi, erilaiset näkemykset herättävät jatkuvasti minussa yhtä lailla kiinnostusta.
Mitä sellaista suomalaisessa tanssissa tapahtuu nyt, mitä olisi ollut vaikea kuvitella silloin, kun aloitit?
Ehkä merkittävin muutos on se, kuinka vähän tanssista nykyään kirjoitetaan mediassa. Muistan ajan, jolloin jokainen eri miehitys ja osajako arvosteltiin. Se oli ihan peruskauraa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat seurasi tanssia ja balettia todella tiiviisti.
Tuntuu, että tanssi oli aiemmin mediassa paljon enemmän esillä. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen tunne minulla on.
Kuvaile tulevaa gaalailtaa kolmella sanalla.
"Uu", "vau", "häh?!"
Entä terveiset yleisölle?
Kiinnittäkää turvavyönne, tervetuloa!
40 vuotta näyttämöllä 12.9.2026
Ainutlaatuinen gaala kokoaa yhteen Tervamäen uran keskeiset hetket, pitkäaikaiset yhteistyöt ja uudet teokset.
