Johanna Nuutinen +Collaborators: Skin Hunger

25.–28.10.2023
Erkko-sali
Kesto 1 h 15 min, ei väliaikaa
Yleisökeskustelut Aulassa pe ja la esitysten jälkeen.

Vaistomainen ja hypnoottinen SKIN HUNGER tutkii inhimillisen kokemuksen maadoittavaa voimaa – kosketusaistia.

Hermoston suurimpana ulkoisena rajapintana iho on ihmisen hellien, mutta myös brutaalien impulssien paikka.

Kosketuksen kokemus on usein intiimi, yksityinen. Teoksessa esiintyjä tuodaan lähelle katsojaa äänen avulla: binauraalinen äänimaisema luo upottavan, kolmiulotteisen ympäristön, muodostaen suoran kuuloyhteyden kuuden esiintyjän kehoihin.

Yleisö kokee upottavan äänimaiseman kuulokkeiden kautta.

Teos on osa Tanssin talon SPARKS-hanketta. Suomen Kulttuurirahaston tukema hanke toteutetaan vuosina 2020-2023. Hankkeessa tuotetaan yhteensä kuusi kantaesitystä Tanssin talon Erkko-saliin ja Pannuhalliin.

Huom! Pe 27.10. näytös klo 19.30 sekä la 28.10. näytös klo 16 taltioidaan.

Esityksessä kuultavat tekstit

Lataa tekstit (pdf)

Koreografi Johanna Nuutisen haastattelu

Johanna Nuutisen SKIN HUNGER saa ensi-iltansa osana Tanssin talon SPARKS-hanketta. Inhimillistä tuntoaistia tarkastelevassa teoksessa yleisölle jaettavien kuulokkeiden kautta on suora kuuloyhteys esiintyjien kehoihin.

SKIN HUNGER on osa aistimuksia tutkivaa teossarjaa. Kerro sarjasta ja SKIN HUNGERIN sijoittumisesta siihen?

Muutama vuosi sitten huomasin teosideoideni pyörivän voimakkaasti aistikokemusten ympärillä ja kuinka me rakennamme todellisuutta aistihavaintojen avulla. Iso osa tästä todellisuuden rakennuksesta on myös tiedostamatonta. Arjen nopeassa syklissä me harvemmin pysähdymme aistikokemusten ja niiden vaikuttavuuden äärelle – miten aistikokemukset resonoivat kehoissamme, miten ne vaikuttavat siihen ja kuinka me kohdataan ympäristömme.

Näistä havainnoista nousi tarve ja uteliaisuus ottaa aina yksi aisteistamme kerrallaan suurennuslasin alle. Rakentaa näyttämölle kokemus, joka tutkii ja tuo näkyväksi sen, kuinka elämme aistiemme armoilla. Aiempien teosten keskiössä ovat olleet näkö- ja kuuloaisti. SKIN HUNGER -teoksessa sukelletaan tuntoaistin ja kosketuksen maailmaan.

Miten teoksen äänimaiseman ja koreografian suunnittelu on edennyt? Minkälaista yhteistyö on ollut?

Kosketuksen kokemus on usein intiimi, yksityinen. Äänisuunnittelija Tuomas Norvio huomautti hienosti prosessin alussa, että tämän teoksen kohdalla ääni voisi olla väylä tuoda esiintyjä lähelle katsojaa, hänen iholleen, suuressa teatterisalissa. Pidän tästä rohkeasta ja innovatiivisesta otteesta. Tanssijan rooli teoksessa on vahva. Ääni rakennettiin tiiviissä yhteistyössä tanssijoiden kanssa.

Teos on osa SPARKS-hanketta. MIkä merkitys hankkeella on ollut teoksen muotoutumisen kannalta?

Sparks-hanke on rytmittänyt teosprosessia ja sen tuotannollista sekä taiteellista kehitystä itselleni mielekkäällä tavalla. Kolme hakukierrosta on vaatinut kokonaisuuden kriittistä uudelleenarviointia useampaan otteeseen, mikä on mielestäni aina hyvä asia. Hankkeen tarjoama taloudellinen tuki on myös ensiarvoisen arvokas koko tuotannolle.

Olet työskennellyt sekä tanssijana että koreografina. Minkälaisena tanssi näyttäytyy sinulle näissä eri rooleissa?

Tanssijana keskityn liikkeen artikulaation työstämiseen ja sen virtaavuuden syventämiseen. Askel askeleelta, rytmitys rytmitykseltä tanssin luoma nautinnon lähde lähtee avautumaan.

Tanssia katsoessani minä tanssin. Sisältä käsin. Parhaimmillaan antaudun toisen vietäväksi.

Koreografina vastuualueet ovat laajemmat. Katson teosta lintuperspektiivistä kokonaisuutena. Ohjaan jokaisen teoksen osa-alueen rytmitystä ja usean taiteilijan muodostamaa työryhmää kohti pikkuhiljaa paljastuvaa teoksen ydintä.

Mitä tanssin voima merkitsee sinulle?

Tanssi on tila, jossa sanoittamaton muotoutuu näkyväksi. Tästä tilasta löydän oman turvapaikkani ja nautinnon, joka kytkeytyy vahvasti rytmin, liikkeen ja alitajuisen yhteyteen.

Tekijätiedot

Ohjaus:
Johanna Nuutinen

Tanssi:
Auri Ahola, Jonna Aaltonen, Amie-Blaire Chartier, Jack Traylen, Yi-Chi Lee, Georgios Pelagias, Francesc Nello Deakin (varalla)

Koreografia:
Johanna Nuutinen ja tanssijat

Teksti: Melissa A.Thompson Johanna Nuutisen ja tanssijoiden kanssa

Äänisuunnittelu ja musiikki:
Tuomas Norvio

Muut muusikot:
Eriikka Maalismaa, viulu
Tapani Rinne, bassoklarinetti

Muu musiikki:
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie (Suojelusenkeli)
Säv. Pekka Juhani Hannikainen 1898
San. Immi Hellén 1884
Inarinsaamenkielinen käännös: Ilmari Mattus

Lavastus-, valo- ja videosuunnittelu:
Joonas Tikkanen

Pukusuunnittelu:
Joona Huotari

Pukujen toteutus: Renne Lehto, Satu Sarantaus, Joona Huotari

Dramaturginen tuki:
Melissa A.Thompson

Ohjeistava ääni: Heidi Ajanto

Tekninen tuotanto:
Lauri Lundahl (tila), Eero Keskinen (ääni)

Ääniajo:
Eero Keskinen

Valoajo:
Lauri Lundahl

Tuotanto:
Johanna Nuutinen, Tanssin talo

Tuotantoassistentti: Karmen Hellenurm

Media-assistentti: Elviira Naarala (on-the-job training / työharjoittelu)

Tukijat:
Suomen Kulttuurirahasto osana SPARKS-hanketta, Taiteen Edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Koneen Säätiö, Opetus- ja Kulttuuriministeriö

Erityiskiitokset:

Luomisprosessia varten haastatellut henkilöt, Anni-Kaisa Ojala & Jussi Ojala (RokoRok), Jarkko Lehmus, Natasha Lommi, Pekka Louhio, Saida Solla (residenssissä vuonna 2021 mukana olleet taiteilijat), Silentsystem Audio, Tanssin talon henkilökunta ja tekniikka.

Teos on osa Tanssin talon SPARKS-hanketta. Suomen Kulttuurirahaston tukema hanke toteutetaan vuosina 2020-2023. Hankkeessa tuotetaan yhteensä kuusi kantaesitystä Tanssin talon Erkko-saliin ja Pannuhalliin.