Festivaali ikonisen nykysäveltäjän tuotannosta

Kreikkalaisen matemaatikko-arkkitehti-säveltäjä Iannis Xenakiksen syntymästä tulee toukokuussa 2022 kuluneeksi 100 vuotta. Helsinkiläinen lyömäsoitinkvartetti Awake Percussion kuratoi Tanssin talon Pannuhalliin juhlavuoden kunniaksi nelipäiväisen Xenakis100-festivaalin, jonka aikana kuullaan säveltäjän kaikki lyömäsoitinteokset sekä kattava läpileikkaus hänen kamarimusiikkiaan. Valtaosa teoksista on harvoin esitettyjä, ja osa kappaleista kuullaan Suomessa ensimmäistä kertaa. Festivaalin aikana yleisölle tarjoutuu mahdollisuus kuulla teoksia, jotka usein jäävät järkälemäisen lyömäsoittimiston vaatiman logistiikan jalkoihin. Tällä kertaa kalustosta ei olla tingitty!

Vuonna 2016 perustettu Awake Percussion esiintyy festivaalilla omien lempitaiteilijoidensa ympäröimänä. Yhtyeistä mukaan on kutsuttu Tampereella vuonna 2006 toimintansa aloittanut pitkän linjan lyömäsoitinyhtye Osuma Ensemble, sekä lyömäsoitinyhtyeiden uusin tulokas, vuonna 2020 perustettu helsinkiläinen Echo Percussion. Festivaalilla esiintyvät lisäksi Radion sinfoniaorkesterista tutut Jouko Laivuori, Darren Acosta ja Jani Niinimäki, Oulu Sinfonian Antti Turtiainen, Helsingin kaupunginorkesterin Xavi Castelló, kapellimestari David Claudio sekä laulaja David Hackston.

Festivaalin avajaiskonsertissa torstaina 2.6. klo 19 kuullaan yksi nykymusiikkikirjallisuuden vaikuttavimpia kokonaisuuksia, lyömäsoitinsekstetto Pléïades. Perjantain konsertissa 3.6. klo 19 irti päästetään solistit, kun Awake Percussionin jäsenet käyvät kiinni repertuaarin uusiksi laittaneisiin lyömäsoitinsooloihin. Lauantain 4.6. klo 19 konsertti on omistettu kamarimusiikille. Festivaali päättyy avajaiskonsertin tapaan sekstettoon, kun sunnuntaina 5.6. klo 16 yleisö istutetaan valtavan lyömäsoittimiston keskelle vahvasti tilallisessa Persephassa-teoksessa. Konsertteja pohjustetaan Ville Kompan luotsaamissa esittelyissä, joissa on mukana keskustelemassa muun muassa säveltäjät Maija Hynninen ja Jarkko Hartikainen, sekä festivaalin taiteilijoita.

Awake Percussion haluaa toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kaikki taiteesta ja musiikista kiinnostuneet, niin ennakkoluulottomat musadiggarit, rumpalit yli genrerajojen kuin Xenakiksen suurkuluttajat.

Pléïades

To 2.6.2022 klo 19.00

Konsertin kesto 50 min, ei väliaikaa

Konsertin esittely klo 17.30 - keskustelijoina Ville Komppa, Jerry Piipponen, Maija Hynninen ja Jarkko Hartikainen

Sävellys - Iannis Xenakis

Pléïades - Echo Percussion & Tuomas Siddall, perc.
David Claudio - cond.

Echo Percussion: Touko Leinonen, Aino Nisula, Jarmo Niininen, Tiia Toivanen & Elmeri Uusikorpi, perc.

Pléïades on Iannis Xenakiksen vuonna 1978 rankalaiselle Les Percussions de Strasbourgille säveltämä lyömäsoitinsekstetti. Teoksen nimi viittaa samannimiseen tähtijoukkoon Härän tähdistössä, joka kreikkalaisen mytologian mukaan kuvastaa seitsemää siskosta, kuun jumalattaren Artemiksen palvelijoita. Yksi siskoksista, Elektra, häviää surun syömänä tähtikuviosta hänen poikansa rakentaman Troijan kaupungin kukistuttua. Tarinan mukaan kuuden jäljelle jääneen siskoksen surun kyyneleistä muodostui tähtijoukon taustalla vaaleana heijastuva usva.

Teos koostuu neljästä osasta, joiden nimet kuvastavat kussakin osassa käytettäviä soittimia. Mélanges-osassa (sekoitus) Xenakis hyödyntää monia erilaisia lyömäsoittimia yhtäaikaa, kun taas osissa Métaux (metallit), Claviers (koskettimet) ja Peaux (kalvot) hän kirjoittaa pelkästään kunkin osan nimen mukaisille lyömäsoittimille. Xenakis kehitti teosta varten Sixxen-nimisen instrumentin, jonka mikrointervalleille viritetyt metalliputket loivat kokonaan uudenlaisen äänimaiseman lyömäsoitinmusiikin kirjallisuuteen.

REBONDS

Pe 3.6.2022 klo 19.00

Konsertin kesto 1 h, konsertissa 15 min väliaika

Konsertin esittely klo 18.00 - keskustelijoina Ville Komppa, Walter Witick ja Petteri Kippo

Sävellykset - Iannis Xenakis

Rebonds A - Jerry Piipponen, perc.
Dmaathen - Lauri Pekkarinen perc. & Antti Turtiainen, ob.
VÄLIAIKA 15 MIN
Rebonds B - Petteri Kippo, perc.
Psappha - Walter Witick, perc.

Rebonds-lyömäsoitinsoolon itsenäiset osat A ja B kuuluvat nykylyömäsoittajan kantarepertuaariin. Vuonna 1989 valmistunut teos käsitteli lyömäsoittimistoa täysin uudella tavalla, kuulostaen useamman kuin yhden soittajan rytmikkäältä soitolta. Nopeat ryöpytykset, sekä marssinomainen kolossaalinen vyöry erilaisilla rummuilla ja wood blockeilla pitävät kuulijan tiukasti otteessaan, lähes hengästymisen partaalle.

Dmaathen (1976) on eksotiikkaa ja polyrytmiikkaa yhdistelevä teos, joka viehättää omaperäisyydellään. Mielenkiintoisessa soitinkokoonpanossa yhdistyvät lumoava oboe ja moninainen lyömäsoittimisto. Tämä aikaansa edellä ollut yhdistelmä on edelleen vertaansa vailla. Teos vaatii soittajilta äärimmäisen taidon lisäksi kirjavaa luovuutta.

Uniikista graafisesta notaatiostaan tunnettu lyömäsoitinsooloteos Psappha valmistui vuonna 1975. Teoksessa metallisten, puisten ja kalvollisten soittimien äänet vuorottelevat hiljaisuuden kanssa rakennuspalikoiden lailla. Soittaja toimii ikään kuin arkkitehtinä, joka esittää valtavaa rakennelmaa yleisölle erityislaatuisen luonnoksensa avulla. Psappha on Rebondsin lailla yksi tunnetuimmista Xenakiksen sooloteoksista ja lyömäsoitinkirjallisuuden keskeisimpiä teoksia.

ZYTHOS

La 4.6.2022 klo 19.00

Konsertin kesto 1 h 15 min, konsertissa 20 min väliaika

Konsertin esittely klo 18.00 - keskustelijoina Ville Komppa, Jouko Laivuori ja David Hackston

Sävellykset - Iannis Xenakis

Oophaa - Harri Lehtinen, perc. & Jouko Laivuori, cemb.
Kassandra - Xavi Castelló, perc. & David Hackston, voc.
VÄLIAIKA 20 MIN
Okho - Osuma Ensemble, djembe
Zythos - Awake Percussion, Jani Niinimäki & Xavi Castelló, perc.
Darren Acosta, trb.

Osuma Ensemble: Harri Lehtinen, Mikael Heikkilä & Janne Tuomi
Awake Percussion: Petteri Kippo, Lauri Pekkarinen, Jerry Piipponen & Walter Witick

Vuonna 1989 sävelletyssä Oophaassa kukkaruukuista kaliseva lyömäsoitinkioski sooloilee yhdessä yleisimmin vanhaan musiikkiin yhdistettävän cembalon kanssa. Tässä omalaatuisessa kokoonpanossa kaksi muusikkoa maalailevat yhdessä lähes mikrotonaalisuutta muistuttavia sävyjä, ja pääsevät vuoron perään paistattelemaan omassa valokeilassaan.

Kassandra (1987) on yksi Xenakiksen omaperäisyyden huipentumista. Sen ainutlaatuinen, ja jopa hullunkurinen musiikillinen kertomus tuo esiintymislavalle pelottomasti heittäytyvän ja falsetoivan miesäänen sekä virtuoottisen lyömäsoittajan. Näiden kahden improvisatorista symbioosia sitoo laulajan käsittelemä kannelmainen kielisoitin, joka räiskyen vahvistaa rikkaan lyömäsoittimiston äänimaailmaa.

Lyömäsoitintrio Okho on mainio osoitus Xenakiksen laajalle ulottuvista kiinnostuksen kohteista. Tämä vuonna 1989 sävelletty afrikkalaisesta rummutuksesta ammentava luomus vetoaa kuulijaansa alkukantaisuudellaan ja djembe-rummuista kaikki sävyt irroittavalla rytmityksellään.

Zythos on pasuunalle ja kuudelle marimballe vuonna 1996 sävelletty teos, joka kuuluu Xenakiksen myöhäisempään tuotantoon. Teoksen tilasi ruotsalainen Kroumata-lyömäsoitinyhtye, jonka jäsenet olivat jo aiemmin esittäneet paljon Xenakiksen tuotantoa. Yhtye halusi tilata säveltäjältä kappaleen, jota kutsua omakseen. Zythos on tyyliltään hyvin riisuttu ja idealtaan yksinkertainen. Pasuunan laajaa melodialinjaa säestävät marimbojen soittajalta toiselle kulkevat harmoniset ja rytmiset aiheet. Kappale on äänimaailmaltaan omalaatuinen yhdistelmä vaskista äänimaisemaa sekä ruusupuun lämpöä.

PERSEPHASSA

Su 5.6.2022 klo 16.00

Konsertin kesto 30 min, ei väliaikaa

Konsertin esittely klo 15.00 - keskustelijoina Ville Komppa ja Lauri Pekkarinen

Sävellys - Iannis Xenakis

Persephassa - Awake Percussion, Elmeri Uusikorpi & Tuomas Siddall, perc.

Awake Percussion: Petteri Kippo, Lauri Pekkarinen, Jerry Piipponen & Walter Witick

Vuonna 1969 valmistunut Persephassa on Xenakiksen kahdesta järkälemäisestä lyömäsoitinsekstetistä ensimmäinen. Teoksen kantaesitti Pleiadeksen tavoin Les Percussions de Strasbourg.

Teoksen nimi "Persephassa" on yksi kreikkalaisen mytologian Persefone-jumalattaren kirjoitusasuista. Tarina on eräitä antiikin tunnetuimmista: Haades kaappaa Zeuksen ja Demeterin tyttären Persefonen Manalaan. Kaikkien elävien kasvien jumala Demeterin muuttaessa maan autioksi määrää Zeus Haadesta palauttamaan tyttärensä. Haades kuitenkin huijaa Persefonen syömään neljä granaattiomenan siementä, ja näin viettämään kanssaan neljä kuukautta joka vuosi. Aina kun Persefone lähtee Manalaan, äiti kieltää kasveja kasvamasta, ja kun Persefone neljän kuukauden jälkeen lopulta palaa, koittaa kevät. Persephone tunnetaan kevään ja kasvillisuuden ruumiillistumana, sekä Manalan valtiattarena.

Persephassassa Xenakis käyttää tilaa tärkeänä elementtinä sijoittaessaan kaikki kuusi lyömäsoittajaa eri puolille salia ja yleisön esiintyjien keskelle. Kappaleen ympäri esitystilaa pyörivät rytmilliset kiihdytykset, sekä laaja soitinkirjo sireeneistä ja simantroista gongeihin ja pikkukiviin tempaisee kuulijan mukaan jännittävälle ja takuulla sykkeitä nostattavalle äänimatkalle.