Mikä ihmeen ALV?

Mikä ihmeen ALV?

Tanssin talo ja Pragma Helsinki järjestivät joulukuussa esittävän taiteen ammattilaisille maksuttoman ALV-koulutuksen. Esiintyvät taiteilijat ovat voineet hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäveron piiriin huhtikuusta 2019 alkaen. Koulutuksessa käsiteltiin PwC:n veroasiantuntija Marja Hokkasen johdolla, mitä muutos käytännössä tarkoittaa ja milloin hakeutuminen kannattaa.

Aloitetaan alusta. Kuka oikein on arvonlisäverovelvollinen?

“Arvonlisäverotuksessa kaikkia toimijoita koskevat lähtökohtaisesti samat säännöt toimijan juridisesta muodosta huolimatta. Kun tilikauden liikevaihto ylittää kalenterivuodessa 10 000 euron rajan, on tämä toimija arvonlisäverovelvollinen", selventää Marja Hokkanen.

Arvonlisäverovelvollinen toimija voi olla esimerkiksi yksityishenkilö, osuuskunta, yhdistys tai osakeyhtiö. Oleellista on, että toiminta täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit, eli on Hokkasta lainaten “ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa, kohdistuu laajalle asiakaspiirille ja siihen liittyy liiketoiminnallinen riski."

On myös tärkeää erottaa tulovero ja arvonlisävero toisistaan: Jos työ tehdään työsopimussuhteessa ja siitä saadaan palkkaa, palkka ei ole arvonlisäveron alaista. Sekä palkka että tekijänoikeuskorvaukset ovat tuloveron piirissä, mutta vapautettu arvonlisäverosta, kun taas työkorvauksista tulee maksaa arvonlisäveroa, mikäli 10 000 euron vuosittainen liikevaihdon raja ylittyy.

Mikäli arvonlisäveron piirissä olevan toimijan liikevaihto on alle 30 000 euroa tilikaudessa, on toimija oikeutettu niin sanottuun alarajahuojennukseen, jonka perusteella verovelvollinen saa tilikauden päätteeksi hakemuksesta osan suorittamastaan verosta takaisin. Täysi verosuoritusvelvollisuus alkaa vasta kun 30 000 euron liikevaihto ylittyy, Hokkanen muistuttaa.

Esiintymispalkkiot lähtökohtaisesti arvonlisäverottomia

Esiintymisistä saadut palkkiot sekä yleishyödyllisen yhteisön sääntömääräisen toiminnan tuloksena ansaittu tulo, jota ei pidetä elinkeinotulona, on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta.

Huhtikuusta 2019 alkaen esiintyvät taiteilijat ovat kuitenkin voineet erikseen hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi esiintymispalkkioiden osalta. Hakeutuminen koskee esiintyjälle maksettujen esiintymispalkkioiden lisäksi tilaisuuden järjestäjille luovutettavaksi tarkoitettuja esitysten myynneistä saatavia korvauksia. Myös yleishyödylliset yhtiöt voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäveron piiriin siitä huolimatta, että niiden toimintaa ei pidettäisi elinkeinotoimintana, jos toiminta täyttää edellä esitetyn liiketoiminnan tunnusmerkistön.

Hokkasen mukaan toive vapaaehtoisesta hakeutumisesta on tullut esiintyvien taiteilijoiden taholta.

“Kun hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, hakeutujalla on vähennysoikeus esiintymisiin liittyvistä kustannuksista. Esiintyvällä taiteilijalla näitä voivat olla esimerkiksi esiintymisasut, matka- ja hotellikulut sekä myynti- ja markkinointikulut", Hokkanen täsmentää.

Milloin vapaaehtoinen hakeutuminen kannattaa?

Hokkanen neuvoo tarkastelemaan muutaman aiemman vuoden esiintymispalkkioita tulevan toiminnan lisäksi. Kuinka suuret esiintymispalkkiot ovat ja toisaalta kuinka paljon esiintyjällä on liiketoimintaan liittyviä ostoja.

“On myös hyvä arvioida, voivatko asiakkaat vähentää myyntihintaan lisätyn arvonlisäveron omassa toiminnassaan. Jos asiakkaat eivät voi vähentää arvonlisäveroa, tämä voi aiheuttaa joko esiintymisten vähentymistä tai sitä, että esiintyjä joutuu tinkimään omasta palkkiostaan", Hokkanen toteaa.

Lisäksi Hokkanen muistuttaa, että mikäli hakeutuu vapaaehtoisesti esiintymispalkkioiden osalta arvonlisäverovelvolliseksi, koskee velvollisuus kaikkea toimijan harjoittamaa liiketoimintaa – myynnin määrästä riippumatta.

Arvonlisäverotus vaatii tilannekohtaista arviointia

Arvonlisäverokannat voivat vaihdella 0–24 % välillä ja ne perustuvat myytävän palvelun sisältöön sekä siihen kenelle palvelu myydään.

Suoritettava palvelu arvioidaan aina tilannekohtaisesti. Esiintyvän taiteilijan esiintymispalkkioista sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksuista suoritettava vero on 10 %. Konsultoinnista, suunnittelutyöstä tai esimerkiksi koreografin suunnittelusta suoritettava vero on 24 %. Tanssitunneissa ALV-kanta on puolestaan 10 %, kun kysymys on ryhmätunneista, joissa osallistujien tarkoituksena on liikunnan harjoittaminen. Sen sijaan, jos opetus on tunnilla merkittävässä roolissa, verokanta on 24 %. Verokanta tulee määritellä myytävän palvelun perusteella tapauskohtaisesti.

Myös kansainvälinen liiketoiminta ja siitä suoritettava arvonlisävero vaativat usein tapauskohtaista harkintaa – ja toisinaan myös veroasiantuntijan tukea. Myytäessä palveluja ulkomaalaiselle ostajalle, keskeistä on määritellä palvelun niin sanottu myyntimaa eli maa, jossa palvelu verotetaan. Jos esimerkiksi järjestetään tanssiesitys toisessa EU-jäsenvaltiossa, kyseiseen esitykseen myytävistä lipuista tulee suorittaa veroa maassa jossa esitys pidetään. Opetustilanteet ovat myyntimaasäännösten osalta haastavia ja ne tulee ratkaista tapauskohtaisesti sen mukaan, millaisesta opetustilaisuudesta on kysymys ja kenelle opetus myydään. Nämä tilanteet vaativat yleensä ALV-konsultin käyttöä.

Luodaan yhteys toisiimme

Tilaa uutiskirjeemme ja seuraa matkaa kohti Tanssin talon avajaisia.

Tilaaminen edellytää, että hyväksyt sähköpostiosoitteesi lisäämisen Tanssin talon markkinointirekisteriin. Lue lisää Tanssin talon tietosuojasta sivulta Evästeet ja tietosuoja.